Miten Buurtzorgin mallia on muokattu Suomen kontekstiin sopivaksi?

Blogitekstimme hollantilaisesta kotihoidon mallista Buurtzorgista herätti taannoin paljon keskustelua ja kysymyksiä mallin soveltuvuudesta Suomeen. Otimme Suomen muistiasiantuntijoissa asiasta selvää ja seuraamme mielenkiinnoilla suomalaisia sovelluksia. Tässä päivityksessä julkaisemme nyt Debora Oy:n puheenvuoron, jossa kerrotaan heidän tavastaan soveltaa Buurtzorg-mallia. 

Inhimillistä -blogin tarkoituksena on  antaa erilaisille toimijoille ääni keskustelussa muistisairaiden ihmisten arjen parantamiseksi. 

——-

Useimmat ovat jo kuulleet hollantilaisesta Buurtzorgista, joka on osoittanut matalan hierarkian hyödyt sosiaali- ja terveysalalla ja on näin erinomainen malli itseohjautuvuuden kehittämiseksi ja räätälöimiseksi Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Debora on suomalainen hoivapalveluyritys, jossa ensimmäinen itseohjautuva tiimi syntyi keväällä 2015. Tänään, pari vuotta myöhemmin Deboralla on noin 150 itseohjautuvaa tiimiä eri puolilla Suomea.

Kotona asuvien asiakkaiden luona työskentelevät hoitajat ovat työssään itsenäisiä, itseohjautuvia ja ratkaisukeskeisiä, sekä myös tiimipelaajia. Palvelussa korostuvat aktiivinen yhteistyö asiakkaan lähipiirin sekä monialaisen verkoston kanssa. Itseohjautuvien tiimien tavoitteena on koota pirstaloituneen palveluverkoston voimavarat yhteen ja pyrkiä rakentamaan räätälöidyt, vaikuttavat palvelut asiakkaille.

Debora
Kuva: Debora Oy

Tiimityö

Itseohjautuvien tiimien tavoitteena on ilahduttaa asiakkaita. Haasteena on tasapainoilla stabiliteetin ja volatiliteetin välisessä rajapinnassa, jossa yhtäältä pyritään takaamaan hoitajien pieni vaihtuvuus asiakaskäynneillä ja toisaalta pyritään varmistamaan riittävät palvelut kasvavalle asiakasjoukolle.

Erityistä resursointia tarvitseville asiakkaille luodaan tiimi, jossa kaikki tiimin jäsenet – myös sijaiset – ovat perehtyneitä asiakkaan hoitoon ja hoivaan. Liikkuvassa työssä varmistetaan omien hoitajien käynnit omien asiakkaiden luona niin hyvin kuin se on työvuorosuunnittelun puitteissa mahdollista. Itseohjautuvuudessa luova työote on tärkeä elementti ja tiimien jäsenillä on mahdollisuus käyttää koko potentiaaliaan työssä.

Uuden asiakkaan palvelun käynnistämisvaiheessa voi olla mukana monia osapuolia esimerkiksi moniammatillista yhteistyötä vaativissa asiakkuuksissa, mutta palvelun vakiintuessa arki toimii itseohjautuvan tiimin voimin. Hoitotiimin jäsenet pyrkivät vastaamaan asiakkaan kaikkiin tarpeisiin riippumatta koulutustaustasta, ml. kauppa-asiat, kodinhoito tai sosiaaliohjaus. Tällä vähennetään asiakkaan kotona käyvien työntekijöiden määrää ja kunnioitetaan asiakkaan kotia. Työntekijät hyödyntävät verkostoja arjessa sekä asiakkaalle sopivan palvelun toteuttamiseksi että työtehtävien sujuvoittamiseksi.

Deborassa palvelukoordinaattoreiden rooli on itseohjautuvuuden myötä muuttunut perinteisestä esimiehiydestä tiimejä tukevaksi muun muassa tavoitteiden saavuttamisessa, rekrytoinnissa ja kouluttamisessa. Koordinaattorit voivat työskennellä myös osana tiimiä sekä myynti- ja markkinointitehtävissä.

Deboran itseohjautuvuudesta tehdyn tuoreen opinnäytetyön kyselytutkimuksen mukaan deboralaiset arvioivat ketterän tiimin vaatimuksiksi oma-aloitteisuuden, sitoutumisen, vastuullisuuden, innostuksen sekä tasa-arvoisuuden, läpinäkyvyyden ja kollegiaalisuuden. Substanssiosaaminen ja koulutus ovat myös tiimin menestystä edistäviä tekijöitä. Itseohjautuvuuden on koettu vaikuttaneen tiimin yhteishenkeä kohottavasti ja luovuutta lisäävästi sekä yhteisten tavoitteiden saavuttamista parantavasti. (Koivistoinen 2017, 44–45.)

Teknologian hyödyntäminen

Teknologian käyttö räätälöidään Deborassa tiimikohtaisia tarpeita palvelevaksi. Esimerkiksi kotihoidon ja perhetyön tiimeissä reaaliaikainen mobiilisaavutettavuus on olennaista palvelun laadun ja sujuvan tiimityön varmistamiseksi. Asiakaspalvelun ja hoitotyön lakisääteiset kirjaukset ja raportit voidaan näin tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Tällä mahdollistetaan sekä asiakkaan osallisuus että palvelun läpinäkyvyys. Hoitajan ajankäyttö asiakkaan luona on kotihoidon palvelussa tärkeää tuen, hoivan ja huolenpidon varmistamiseksi, mutta myös läsnäolon, inhimillisen kohtaamisen, luottamuksen ja ilahduttamisen kannalta.

Itseohjautuvat tiimit tarvitsevat onnistuakseen toimivat viestintäkanavat, riittävästi informaatiota ja yhteisen näkemyksen työskentelyn tarkoituksesta. Hoitotyö on ikään kuin inhimillistä tietotyötä, jossa monikanavaviestintä ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat keskeisessä asemassa. Siihen tarvitaan lähitukea ja etävalmennusta ketterästi livenä tai online.

Haasteet

Transformaatio perinteisestä esimiesvetoisesta organisaatiosta itseohjautuvaksi sisältää muutosvastarintaa ja synnytystuskia. Oppiminen ja uuden toimintamallin sisäistäminen tapahtuvat yksilöllisesti, jolloin jokainen organisaation jäsen tarvitsee yksilöllistä tukea. Toisaalta yhtenäinen tiimi kasvaa yhdessä jäsenten tukiessa toinen toistaan. Itseohjautuva tiimi muodostuu jouhevimmin tilanteessa, jossa se rakentuu alusta saakka itseohjautuvaan toimintatapaan ja -kulttuuriin. Silloin tiimin jäsenillä on mahdollisuus luoda tiimistä omanäköisensä, kun kaikki jäsenet ovat samalla lähtöviivalla. Toki vanhastakin voi tehdä uutta, mutta se edellyttää kaikkien tiimiläisten tahtotilaa ja sitoutumista muutokseen.

Itseohjautuvuuden haasteena voidaan nähdä perinteisestä hierarkkisesta organisaatiosta siirtyvien uusien työtekijöiden kasvaminen itseohjautuvaan organisaatiomalliin. Valtaosa ihmisistä innostuu autonomiasta kokien vapauden ja vastuun luottamuksena ammattitaitoaan ja osaamistaan kohtaan. Haasteita syntyy, mikäli henkilö kuormittuu itsenäisestä työotteesta ja kokee, ettei saa riittävästi tukea. Myös tiimeissä helposti syntyvät klikit tuovat haasteita, mikäli tiimi jostakin syystä ei osaa hakea valmennuksesta apua. Vapauden ja vastuun välisen tasapainon hahmottuminen vaatii kärsivällisyyttä ja uudenlaista suhtautumista työhön.

Itseohjautuva organisaatio vaatii myös yrityksen johdolta paljon. Johtajuuden siirtäminen henkilöiltä yhteisöihin ja vallasta luopuminen on pitkä prosessi, johon johdon tulee tietoisesti sitoutua jo ennen transformaation aloittamista. Prosessin aikana vastaan tulevien haasteiden aikana punnitaan myös johdon uskoa itseohjautuvuuteen.

Yhteisöllisyys

Tämän päivän maailmassa mikään muu ei ole pysyvää paitsi muutos. Itseohjautuvassa organisaatiossa uskalletaan kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt ja ymmärretään jatkuvan kehittymisen välttämättömyys. Ei jäädä odottamaan valmiita vastauksia vaan pyritään toteuttamaan asiakkaiden toiveita maalaisjärkeä käyttäen. Tehdään työtä suurella sydämellä ja kohdataan ihmiset kokonaisina.

Deboran toiminnassa vallitsee yhtäältä vahva pyrkimys täydellisen palvelukokemuksen tuottamiseen ja toisaalta kyvykkyys epävarmuuden sietämiseen. Organisaatiomme nykyisyyteen on sisäänrakennettuna eräänlainen kasvukipu, joka vaatii meiltä uskallusta ja luottamusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on viime kädessä ihmisistä. Kyse on auttajista ja avun saajista. Deborassa hoitajia kannustetaan tekemään työtä omalla persoonallaan ja kohtaamaan asiakkaat kokonaisvaltaisesti tasavertaisina yksilöinä. Vaikka lopputuloksena ei olisikaan innovaatio joka muuttaa kaiken, uskomme että tähän matkaan lähteminen on sen arvoista.

 

KIRJOITTAJAT:

Sari Koivistoinen ja Elisabeth Ritola

Debora Oy

 

LÄHTEET:

Koivistoinen, S. (2017). Itseohjautuvuus sosiaali- ja terveysalalla. Laadun ja hyvinvoinnin rakentaja kotiin tuotavissa palveluissa. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 31.10.2017 osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/134521

Mainokset

Hollantilainen kotihoidon malli Buurtzorg vähentää byrokratiaa ja korostaa asiakaslähtöisyyttä

Hollannissa sote-sektorin yksityistäminen, hoitoyksiköiden koon kasvattaminen ja hoidon standardisointi aloitettiin 1990-luvulla. Kymmenen vuotta myöhemmin toimet alkoivat näkyä maassa kotihoidon laadun huonontumisena. Uudistukset myös lisäsivät kansallisia sosiaali- ja terveyskustannuksia merkittävästi. Organisaatiorakenteet muuttuivat monimutkaisiksi ja mm. sairaanhoitajia värvättiin hallinnollisiin tehtäviin kenttätyön sijaan. Muutos aiheutti turhautumista niin hoitohenkilökunnassa kuin kotihoidon asiakkaissakin. Näitä ongelmia ratkaisemaan muutama sairaanhoitaja perusti säätiön, joka tarjoaa uudella periaatteella toimivia kotihoitopalveluita.

Karsasuon Tintti, kotihoito

Buurtzorg Nederland -säätiö on toiminut Hollannissa vuodesta 2006 lähtien saavuttaen merkittäviä tuloksia. Uusi toimintamalli on pyrkinyt vähentämään kotihoidon byrokratiaa ja hierarkkisuutta sekä panostamaan aitoon kohtaamiseen asiakkaiden kanssa. Erityisen toimivaksi Buurtzorg on osoittautunut muistisairaiden ja saattohoidossa olevien asiakkaiden kohdalla. Myös kuluja on saatu pienenemään. Samantyyppisiä kotihoidon uudistuksia on tällä hetkellä menossa esimerkiksi Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Käytännössä Buurtzorgin kotihoidon yksiköt muodostuvat maksimissaan 12 hoitajan tiimeistä. Heillä on kullakin oma alueensa, jossa on 40–60 asiakasta. Tällä hetkellä Hollannissa toimii arviolta 900 tiimiä. Tiimeissä ei ole erikseen esimiestä, vaan esimerkiksi budjetin laatimisesta päätetään yhdessä. Säätiön puolesta palkanmaksusta ja taloushallinnosta vastaa yksi noin 50 hengen hallintotiimi kaikkia tiimejä varten. Toiminta perustuu ajatukseen, että kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja koordinointiin: kaikille on sovittu jokin tietty vastuualue. Yksiköt voivat toimia keskenään hyvinkin eri tavalla, tärkeintä on löytää jokaiselle tiimille omat, sopivat toimintatavat. Haasteisiinsa Buurtzorg -tiimit saavat mentorointitukea noin 20 hengen mentoritiimiltä. Esimerkiksi rekrytointeihin, vastuunjakoon ja kontaktien luomiseen tarjotaan siis työnohjausta, mutta päätökset tehdään oman yksikön kesken. Hallintorakennetta ja esimerkiksi laskutusta yksinkertaistaa myös se, että kaikki hoitajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kaikkiin hoitotehtäviin perushoidosta ja ulkoilutuksesta lääkkeenjakoon. Tämän mahdollistaa hoitajien korkea koulutustaso, sillä suurin osa hoitajista on koulutukseltaan sairaanhoitajia.

Karsasuon Tintti, kädet

Buurtzorgin toiminnan kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyys, holistinen näkökulma ja aito kohtaaminen. Periaatteisiin kuuluu, että yhdellä asiakkaalla on vain kaksi tai kolme hoitajaa, jotka hänen luonaan vierailevat. Hoitajien ja asiakkaiden välille muodostuu näin aito luottamuksellinen suhde, ja koko hoitosuunnitelman laatiminen perustuu kokonaiskuvaan yksilön tarpeista ja toiveista. Ollaan kiinnostuneita koko asiakkaan elämänpiiristä: fyysisistä, henkisistä ja sosiaalisista tarpeista sekä ympäristöstä, jossa asiakas elää. Toimenpidekeskeisyydestä on siirrytty ihmiskeskeisyyteen. Lisäksi korostetaan jatkuvuutta ja pyritään välttämään hoidon pirstaloitumista. Byrokratian väheneminen ja teknologian hyödyntäminen työssä ovat jättäneet hoitajille enemmän aikaa yksinkertaisesti jutella asiakkaidensa kanssa.

Asiakaslähtöisyyttä ja hoidon yksinkertaistamista pyritään Buurtzorgissa tukemaan myös ”naapurustokeskeisyydellä” (Buurtzorg voidaan kääntää suomeksi ”naapurustohoiva”). Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoito hyödyntää koko naapurustoyhteisön apua toiminnassaan. Tämä pitää sisällään niin viralliset tahot ja sote-palveluntarjoajat kuin epävirallisemmat toimijat, kuten vapaaehtoiset. Kun asioidaan tutuksi tulleiden fysioterapeuttien ja apteekkihenkilöstön kanssa, tieto eri palveluntarjoajien välillä kulkee sujuvammin ja yhteydet pysyvät tiiviimpinä.

Kotihoidon työntekijöiltä edellytetään sitoutumista Buurtzorgin arvoihin. Näihin arvoihin lukeutuvat mm. luottamus, itsenäisyys, luovuus, yksinkertaisuus ja yhteistyö. Arvojen tietoisen tunnistamisen vuoksi työntekijät kokevat työssään toteuttavansa hyvinä pitämiään periaatteita. Ammattiylpeys näkyy selvästi esimerkiksi hoitajien korkeana työtyytyväisyytenä. Kun itse pääsee osallistumaan työnsä suunnitteluun, se motivoi! Työ Buurtzorgin kotihoidossa on myös erittäin itsenäistä, koska työnantaja korostaa luottavansa hoitajien ammattitaitoon ja harkintakykyyn; hoitajat tuntevat asiakkaidensa todellisen tarpeen. Asiakkaan parasta ei siis määritellä organisaation puolesta standardien mukaan. Työntekijöitä myös kannustetaan luovuuteen, mikä ruokkii ruohonjuuritason ongelmanratkaisua ja innovointia sekä työhyvinvointia. Ja työntekijöiden tyytyväisyyshän tunnetusti välittyy asiakkaalle asti!

Kirjoittanut: Ulla-Kaisa / Suomen muistiasiantuntijat ry

 

Juttu pohjautuu seuraaviin lähteisiin:

de Blok, J. (2011): Buurtzorg Nederland: A New Perspective on Elder Care in the Netherlands. AARP International the Journal, Home and Family, summer 2011, pp. 82-86.

de Blok, J. (2015): Guest editorial: Nursing has got stuck in ‘the system’, so let’s CHANGE THE SYSTEM! Journal of Research in Nursing, 2015, vol. 20, no. 7, pp. 532–535.

Gray, B.H., Sarnak, D.O. & Burgers, J.S. (2015): Home Care by Self-Governing Nursing Teams: The Netherlands’ Buurtzorg Model. Commonwealth Fund pub. 1818, vol. 14.

Kreitzer, M.J., Monsen, K.A. Nandram, S. & de Blok, J. (2015): Buurtzorg Nederland: a Global Model of Social Innovation, Change, and Whole-Systems Healing. Global Advances in Health and Medicine, 2015, vol. 4, no. 1, pp. 40-44.

Monsen, K.A. & de Blok, J. (2013a): Buurtzorg: Nurse-Led Community Care. Creative Nursing 2013, vol. 19, no. 3, pp. 122-127.

Monsen, K.A. & de Blok, J. (2013b): Buurtzorg Nederland. American Journal of Nursing, 2013, vol. 113, no. 8, pp. 55-59.

Nandram, S. & Koster, N. (2014): Organizational innovation and integrated care: lessons from Buurtzorg. Journal of Integrated Care, 2014, vol. 22, no. 4, pp. 174-184.