Huolehtiaksesi muista huolehdi itsestäsi!

Työ muistisairaiden ihmisten parissa on vaativaa, ja se voi aiheuttaa niin fyysistä kuin psykologistakin stressiä. Kanssakäyminen vaikeasti muistisairaiden asiakkaiden kanssa vaatii hoitavalta henkilökunnalta kehittyneitä vuorovaikutustaitoja ja henkisiä voimavaroja. Haastavassa työssä jaksamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Onneksi vastavuoroisesti työ myös antaa paljon: ihmisen aito kohtaaminen inspiroi vielä pitkään tapahtuneen jälkeen!

Tyytyväisyys omaan työhön rakentuu pienistä palasista. Erityisesti muistityön ammattilaisten jaksamista kartoittanut brittiläinen tutkimusryhmä korostaa, että työhyvinvointiin vaikuttavat sekä rakenteelliset että henkilösuhteisiin perustuvat tekijät. Asiakkaiden haastavuuden lisäksi vuorotyö ja mahdollinen itsenäisyyden puute koetaan stressaavaksi hoitotyössä. Myös resurssipula ja byrokratia vaikuttavat työviihtyvyyteen. (McPherson et al. 2016) Kollegoiden keskinäinen hyvä yhteishenki sekä rakentava vuorovaikutus esimiesten ja työntekijöiden välillä ovat sen sijaan välttämättömiä osatekijöitä työssä viihtymiselle. Alaiset odottavat esimiehiltään erityisesti tukea ja ohjausta työhön, kunnioitusta sekä mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi työvuoroihin. On myös huomattu, että jos epäonnistumisia lähestytään työyhteisössä pääasiassa oppimistilanteina välttäen syyllistämistä, työilmapiiri koetaan mukavammaksi. (Schwendimann et al. 2016) Niin ikään tasa-arvoista kohtelua ja mahdollisuutta kehittää omaa osaamista arvostetaan muistityön ammattilaisten keskuudessa (Päätalo & Kyngäs, 2016).

Kiva työ ei kuitenkaan tarkoita kaikille samaa asiaa. Toinen tykkää itsenäisyydestä ja toinen ei, toinen arvostaa jatkuvuutta, toinen vaihtelua. Myös työuran eri vaiheissa eri asiat voivat tuntua mielekkäiltä tai kuormittavilta. Lisäksi on muistettava, että työn ulkopuolinen elämä heijastuu työhyvinvointiin (Päätalo & Kyngäs, 2016). Jos voit vapaa-ajallasi hyvin, on todennäköisempää, että viihdyt myös töissä. Työuupumus myös todistetusti vähentää henkilökunnan valmiutta tarjota parasta mahdollista hoitoa (McPherson et al. 2016). Vain hyvinvoiva ihminen voi levittää hyvinvointia ympärilleen! Siksi työhyvinvoinnista huolehtiminen onkin niin tärkeää.

Stressaavassa työssä toimivat ihmiset ovatkin kehittäneet itselleen erilaisia selviytymiskeinoja kaikkien kiireiden ja vaatimusten keskellä (McPherson et al. 2016). Pienet asiat, kuten omien tunteiden ja väsymysoireiden tunnistaminen sekä työtovereiden kanssa reflektointi, voivat helpottaa oloa. Myös olemalla itselleen armollinen ja sallimalla ajoittainen väsyminen voi helpottaa paineita. Ja ei tietenkään pidä unohtaa kaikkea sitä positiivista, jota työntekijä muistityöstä itselleen saa. Kyllä ne plussat ovat suurempia kuin miinukset!

 

Lähteet:

McPherson, S., Hiskey, S. & Alderson, Z. (2016): Distress in working on dementia wards – A threat to compassionate care: A grounded theory study. International Journal of Nursing Studies, vol. 53, pp. 95-104.

Päätalo, K. & Kyngäs, H. (2016): Well-being at work: graduating nursing students’ perspective in Finland. Contemporary Nurse, vol. 52, no. 5, pp. 576–589.

Schwendimann, R., Dhaini, S., Ausserhofer, D., Engberg, S. & Zúñiga, F. (2016): Factors associated with high job satisfaction among care workers in Swiss nursing homes – a cross sectional survey study. BMC Nursing, vol. 15, no. 1, pp. 37.

 

Kirjoittaja: Ulla-Kaisa / Suomen muistiasiantuntijat ry

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s